Aamupaloja · Höpinää

Hitaat aamut.

Hitaat aamut, rakastan niitä. Heräät, eikä ole kiire minnekään ja voit rauhassa tiputella pannullisen tummapaahtoista kahvia, valmistaa aamupalaa ja kaivaa luettavaa sen kanssa nautittavaksi. Niin, siis luettavaa. Luettavaa, joka liittyy ruokaan. Lukeminen on aamupalalla nimittäin ihan pakollinen juttu, ellei satu olemaan aamupalaseuraa. Silloin seura voittaa lukemisen. Nenän alle hakeutuu useimmiten Glorian ruoka & viini -lehti, paitsi lauantaiaamuisin, jolloin luen edellispäivänä ilmestyneen Nyt-liiteen ravintola-arvostelun. 

Viikossa on kuitenkin maksimissaan vain kaksi hidasta aamua – lauantai ja sunnuntai. Arkena kuulun siihen porukkaan, joka herää tukka pystyssä, laittautuu, kiskoo lapsen hereille ja kiikuttaa päiväkotiin, laittaa kuulokkeet korviin, ostaa Ärrältä take away kahvin ja nauttii sen junassa matkalla töihin. Siksi rakastan jokaista hidasta aamua, jolloin saan keittää kahvini itse.

…ja joskus aamun on vain alettava näinkin.
Arkena myöskään muksu ei syö kotona aamupalaa, vaan se syödään päiväkodissa. Viikonloppuisin ja nyt kesälomalla me molemmat siis nautimme kotona hitaista aamuista ja hyvästä aamupalasta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s